Toinen polkupyörän lisälaitekokeiluista. Kyseessä on kaikessa yksinkertaisuudessaan polkupyörän pinnojen käyttämisestä kytkiminä.
Kuvagalleria.

Vanha pankkikortti kiinnitetään rautalangalla polkupyörään siten, että pyörän pyöriessä se hakkaa pinnoja vasten. Tällä tavalla saa aikaiseksi räpättävää ääntä, mutta kaksi johdinta lisäämällä kortista tulee kytkin. Johtimet on asemoitu siten, että ne eivät kosketa toisiaan, mutta pinnan osuessa kohdalle se osuu molempiin. Pinna johtaa sähköä, joten sähköinen yhteys muodostuu ja johtimien toisessa päässä oleva virtapiiri sulkeutuu.
Koska pinnoja on tiheässä ja rengas pyörii ajossa nopeasti, pelkästään tällä tavalla kytkettynä saataisiin moniin käyttötarkoituksiin liian lyhytaikaisia kytkentöjä. Tätä olen säädellyt peittämällä osan pinnoista teipillä. Eristeenä muovi ei yhdistä johtimia. Sopivilla teippauksilla voi myös luoda rytmin, jonka mukaan kytkentä aukeaa ja sulkeutuu.
Toinen vaikeus oli se, että kosketus johtimien ja pinnan välillä on vaihteleva ja kun yksi pinnan ohittaa kortin, kytkin aukeaa ja sulkeutuu useita kertoja nopeaan tahtiin. Näiden ongelmien poistamiseksi tein
555-ajastinpiiriä käyttämällä tasauksen, joka pitää jokaisen kosketuksen jälkeen kytkimen auki noin 100 millisekuntia. Kyseinen kytkentä on 555:n peruskytkentä ja ohjeet sitä varten löytvät mm. yllä olevasta linkistä, joten en näe syytä dokumentoida sitä tähän uudestaan.
Tällä hetkellä ohjattavana laitteena on ajastimen viereen kiinteästi laitettu hohtodiodi, lähinnä esittelemässä, että ajatus toimii. Jos vielä palaan polkupyöräaiheeseen, tästä on hyvä jatkaa. Samoin olen kiinnostunut kuulemaan, jos joku toteuttaa tätä ajatusta käytten jonkun vähän hienomman laitteen.
Hohtodiodi ja ohjainpiiri on koteloitu pyöräilyteeman mukaisesti tyhjään kuminpaikkaussarjan laatikkoon. Sen tarkoituksena on pitää paristo paikoillaan ja tarjota rajoittelu sääsuoja huonompia kelejä varten.