Sinällänsä hauska juttu, koska ideoin samankaltaista palvelua noin vuosi takaperin, tosin vähän erilaisella konseptilla eli käyttäjät itse olisivat luoneet suurimman osan palvelun sisällöstä. Käyttäjäkunta koostuisi niin kriitikoista, taiteen harrastajista, taiteilijoista jne.
“Kritiikkiportti on kaikille avoin portaali suomalaisten sanomalehtien verkkosivuilla julkaistujen taidearvostelujen pariin. Sivusto tuo näkyville ensimmäistä kertaa taiteen koko valtakunnallisen kirjon taidekritiikin kautta.
Kritiikkiportin tarkoituksena on vahvistaa ja demokratisoida taiteen, sen kritiikin ja kriitikoiden asemaa sekä taide- ja kritiikkikeskustelua.
Kritiikkiportissa julkaistaan kaksi kertaa kuukaudessa pääkirjoitus, jonka toivotaan virittävän vilkasta keskustelua. Yksittäisiä arvosteluja voi kommentoida sanomalehtien omilla sivuilla.”
http://kritiikkiportti.fi , asiasta uutisoi YLEn verkkouutiset ja HS.fi ![]()
Mielestäni sivusto jättää kuitenkin hyödyntämättä uuden median tarjoamat mahdollisuudet. Positiivista tietenkin on että alueellisten lehtien arvostelut saavat lisää näkyvyyttä, mutta lopputulos on kuitenkin jokseenkin staattinen ja hengetön, varsinkin kun useissa aluelehdissä taidekritiikkien julkaisu on muutenkin ollut alamaissa (esim. Turun Sanomat). Ehkäpä maakuntien kulttuurisivut saisivat palvelusta myös uutta kipinää.
Palvelu tuntuu olevan ylhäältä käsin johdettua printtimediaa portattuna uudelta medialta näyttäviin kuoseihin, olematta kuitenkaan järin up-to-date uutta mediaa. Missä yhteisöllisyys, käyttäjien luoma oma sisältö, interaktiivisuus, avoimuus jne. ? Sivuilla ei ole edes mahdollisuutta rss-syötteiden tilaamiseen (???).
Lisäksi kysymys median tasa-arvoisuudesta on jokseenkin hmm… koska printtimedia on parin ison media-yhtiön käsissä. Kritiikkiportti haiskahtaa aavistuksen Alma-Median tuella rakennetulta HS:n kulttuurisivujen “kampittajalta”, johon on käytetty SKR:n rahallista tukea, tosin ehkä ei pitäisi olla ihan noinkaan kyyninen ( :p ).
Aika näyttää onko palvelusta sitten yhtään mihinkään, käyttäjien määrän sanellessa palvelun “vallan” ja kiinnostavuuden määrän kulttuurin kentällä. Internet ei sinällänsä tee ketään autuaaksi, verkossa on turhankin paljon tyngäksi jääneitä suomalaisia kulttuuripalveluita. Parhaimmillaan toki Kritiikkiportti voi avata mielenkiintoisia näkymiä, koska se voi merkitä myös taiteilijoille lisämotivaatiota Helsingin ulkopuolisten näyttelyiden pitämiselle ja samalla ehkä merkitä muutoksia apurahojen jakoperusteissakin jne. joten seurataan tilanteen kehitystä.
Hieno idea, toteutus vähän “niin ja näin”.